Johtajuus: jokaisessa joukkueessa on johtajia ja seuraajia. Kaikki eivät voi olla johtajia, koska muuten joukkue hajoaisi palasiksi. Tämä pätee erityisesti lasten urheilussa. Joskus vanhemmat haluavat lastensa menestyvän niin paljon, etteivät näe joukkueessa toimimisen arvoa, vaan korostavat vain johtajan asemaa ja yksilön ominaisuuksia. Näin homma ei toimi. Joukkueessa jokaisen pitää tietää oma asemansa sekä kentällä että “johtajuushierarkiassa”. Kaikki eivät ole syntyneet johtajiksi, mutta yhtään johtajaa ei olisi ilman seuraajia. Ilman hyvää syöttöä tai puolustuspeliä paraskaan hyökkääjä ei pysty tekemään maalia. Tämä on joukkueen ja minkä tahansa ryhmän toiminnan kannalta olennaista, ja on tärkeää että lapset oppivat sen luontevasti ja aikaisin.
Seuraaja yhdessä ryhmässä voi olla paras johtaja toisessa ryhmässä, kunhan vain on oppinut joukkuetoiminnan periaatteet.
Vastuu: ei urheilua ennenkuin läksyt on tehty. Lapsen pitää tietää, että koulutyöt täytyy hoitaa tai muuten vanhemmat eivät päästä lähtemään harjoituksiin kavereiden kanssa. Tämä opettaa vastuunkantoa ja aikatauluttamista, joka auttaa sekä koulu- että työuralla.
Ulkonäköpaineet: päivittäin mainoksissa ja televisiossa näkyvät täydelliset vartalot tekevät ulkonäköpaineista valtavia. Joukkueurheilu voi toimia vastavoimana. Joukkueurheilu rakentaa itsetuntoa, luo yhteenkuuluvuudentunnetta ja (jos valmentaja on hyvä) opettaa terveitä elämäntapoja.